Yksityissektorin näkymättömyys - syiden pohdintaa

Jäsenet ja aktiivitoimijat yksityisellä sektorilla huokaavat varsin usein: miksi meitä ei näy missään? Meitä on tällä hetkellä reilut 25 000 kun koko jäsenmäärä huitelee 160 000 jäsenen tienoilla. Olen puhunut asiasta viestintäjohtajan, puheenjohtajan ja järjestöasiantuntijoiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että median kynnystä ei ylitetä, koska mediaa ei kiinnosta näin pienen joukon asiat. Toisaalta pieni ahtaajien ammattikunta on mediassa tuon tuostakin raflaavien ulostulojensa vuoksi. Yhtä radikaaleja tekoja tuskin tullaan yksityissektorin tehyläisiltä näkemään ikinä.
Mietittyäni pitkään tätä näkyvyysasiaa olen päätynyt siihen, että meidän pitää ihan itse huolehtia näkyvyydestämme. Käytetään Tehy-paitoja ja merkkejä töissä, annetaan tehyläisyyden näkyä työpaikoilla. Puhutaan ääneen Tehyn tilaisuuksista, jutuista Tehy-lehdessä ja jätetään lehti näkyville kahvihuoneeseen. Ollaan rohkeasti tehyläisiä joka paikassa. Reppu voi olla punainen marikuvioitu ja herättää huomiota vaikka reissussa. Kuulin Dubrovnikissa kirkkaan äänen muutama vuosi sitten: "Äiti kato, Tehy-reppu!"
 Julkisella sektorilla on lähes automaatio kuulua Tehyyn (tai johonkin muuhun liittoon), yksityisellä sektorilla järjestäytyminen on satunnaisempaa ja riippuu siitä, ottaako kukaan työkaveri asiaa puheeksi. Julkisen sektorin työpaikoilla Tehy näkyy kahvihuoneiden ilmoitustauluilla ja ihmisten työpuvun rinnuksissa. Näkyykö meillä yksityissektorin työpaikoilla? Lisäisikö näkyvyyttä sittenki parhaiten meidän tehyläisten oma toiminta? Jos emme odottaisikaan median armollista huomiota... Kirjoittaisimme mielipidekirjoituksia omalla nimellä tehyläisyyttä korostaen, ottaisimme kantaa somessa ja antaisimme tehyläisyyden näkyä työpaikoillamme olisimmeko näkyvämpiä myös suurelle yleisölle?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palkat yksityisellä sektorilla versus julkinen sektori

Palkat puhututtavat   Joskus vuosia, vuosia sitten yksityissektorilla maksettiin parempaa palkkaa kuin julkisella sektorilla. Vuodesta 2008 alkaen olen huomannut eron kasvavan toiseen suuntaan. Eli jossakin kohtaa julkinen sektori terveys- ja sosiaalipalvelualalla otti meidät kiinni ja paineli sitten ohikin. Tästä syystä näen punaista joka kerta, kun missä tahansa kannanotossa sanotaan ”julkinen sektori on jäänyt jälkeen yksityissektorin palkoista”. Pitäisi sanoa että ” muiden alojen yksityissektorin palkoista”. Kansalaisille syntyy väärä kuva siitä, että yksityinen terveys- ja sosiaaliala olisi paremmin palkattua kuin julkinen. Tilannehan on päinvastoin hyvin monessa paikassa. Otetaanpa esimerkkejä. Lähihoitaja on terveyspalvelualan työehtosopimuksessa vaativuusryhmässä (VR) 3 ja sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa G 17. Työnantajat noudattavat enimmäkseen työehtosopimuksen alarajoja, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla VR 3 on 1.9
Lue lisää

Edunvalvonta ja jaksaminen

Tehyn valtuuston 83 jäsenestä meitä on neljä edustamassa reilua 25 000 yksityissektorilla työskentelevää jäsentä. Yksityisten tehyläisten määrä saattaa lisääntyä roimasti lähivuosina, joten on hyvä että uudet vaalit ovat vuonna 2020. Valtuuston kokoonpanon pitää olla suhteessa jäseniin, jotta oikea näkemys tulee esiin. Vain henkilöt, jotka viettävät suurimman osan valveilla oloajastaan yksityisen työnantajan talossa tietävät, mistä pitää puhua ja mitä ottaa päätöksenteossa huomioon yksityissektorin kannalta. Joskus asiat ovat niin suuria, että pieni valtuutettu ja luottamusmies tuntee musertuvansa. Otetaan esimerkki. EK ohjeistaa jäsenliittonsa, jotka puolestaan ohjeistavat jäsenyrityksensä, maksamaan vain kolmen päivän palkan, jos sairauskoodina on F 43.0 (akuutti stressireaktio). Kun luet diagnoosin selityksen, oireet ja keston, hämmästyt. Akuutti stressireaktio voi kestää jopa neljä viikkoa! Työehtosopimus ei erittele palkanmaksua koodin mukaan, vaan yksiselitteisesti toteaa että p
Lue lisää

Palkkaerojen syitä

Mistä palkkaerot johtuvat?   Terveyspalvelualan työehtosopimusta pitkään neuvotellut Superliiton juristi kertoi, että 10 vuotta sitten tp-tes oli ”alan lippulaiva”. Työnantajaliiton edustaja piti kunnia-asiana sitä, että palkat ja ehdot ovat yksityisellä terveyspalvelualalla maan parhaat. Sillä taattiin se, että parhaat osaajat hakeutuvat yksityisille työnantajille. Menestyksen ajateltiin tulevan osaamisesta ja laadusta. Aika on vaihtunut, samoin toimijat ja niin on käynyt myös tavoitteille. Tavoite on nykyisin toteuttaa osakeyhtiölain henkeä eli tuottaa voittoa omistajille. Vaikka ala on erilainen kuin vaikka rakennus- tai teollisuusalalla, laki on tietenkin sama ja sen periaatteet näyttävät menevän kaiken muun edelle. Yksityisellä sektorilla työntekijät ovat aina ajatelleet, että osaaminen on se mitä myydään. Sitä on arvostettu ja pidetty hyvin yllä sekä työntekijöiden omalla että työnantajan rahalla. Palkka on perinteisesti ollut riittävä eikä monikaan ollut minkään lii
Lue lisää