Palkat yksityisellä sektorilla versus julkinen sektori

Palkat puhututtavat

 

Joskus vuosia, vuosia sitten yksityissektorilla maksettiin parempaa palkkaa kuin julkisella sektorilla. Vuodesta 2008 alkaen olen huomannut eron kasvavan toiseen suuntaan. Eli jossakin kohtaa julkinen sektori terveys- ja sosiaalipalvelualalla otti meidät kiinni ja paineli sitten ohikin. Tästä syystä näen punaista joka kerta, kun missä tahansa kannanotossa sanotaan ”julkinen sektori on jäänyt jälkeen yksityissektorin palkoista”. Pitäisi sanoa että ”muiden alojen yksityissektorin palkoista”. Kansalaisille syntyy väärä kuva siitä, että yksityinen terveys- ja sosiaaliala olisi paremmin palkattua kuin julkinen. Tilannehan on päinvastoin hyvin monessa paikassa.

Otetaanpa esimerkkejä. Lähihoitaja on terveyspalvelualan työehtosopimuksessa vaativuusryhmässä (VR) 3 ja sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa G 17. Työnantajat noudattavat enimmäkseen työehtosopimuksen alarajoja, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla VR 3 on 1.996,14 €/kk ja G 17 on 1.876,67. Entäpäs KVTES? Lähihoitaja julkisella sektorilla saa peruspalkkaa keskimäärin 2.103 €/kk. (Lähde: Kunta-alan palkat 2017). AMK-tasoisissa ammateissa kuten röntgenhoitaja, bioanalyytikko, sairaanhoitaja ja fysioterapeutti erot kasvavat. Vertailussa terveyspalvelualan työehtosopimus/sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja KVTES: 2.292,44/2.116,08/2.434 € kuukaudessa. Nämä ovat siis tehtäväkohtaisia peruspalkkoja. Koska lisät lasketaan näistä, ero lisääntyy kokemuksen myötä. Samoin prosenttiperusteiset palkankorotukset kasvattavat eroa. Ylivoimaisesti heikoimmin palkkojen suhteen menee yksityisellä sosiaalipalvelupuolella.

Entä miltä kuulostaa palkkajärjestelmien reiluus? Yksityisellä puolella olet tietyssä vaativuusryhmässä nimikkeesi mukaan ja siinä pysyt, vaikka suorittaisit mitä tutkintoja tahansa. Muu lisäkoulutus ei nosta palkkaa, paitsi työterveyshuollon pätevyyden suorittaminen. Lisätehtävistä saa tehtäväkohtaisen lisän, jos saa. Esimiestyöstä maksetaan yhtä vaativuusryhmää enemmän kuin perustyöstä. Se tarkoittaa esimerkiksi röntgenhoitajan siirtymistä VR 4:stä VR 5:een, euroissa 182,33 per kuukausi. KVTES palkitsee esimiesvastuusta 265,17 eurolla ja sairaanhoitopiiri 290 eurolla. (Lähde: KVTES sekä erään yliopistosairaalan taulukko.) Esimieheksi ei siis kannata yksityisellä puolella alkaa ainakaan rahallisen palkinnon takia. Yksityissektorin palkkausjärjestelmässä ei ole myöskään tasoja, kuten julkisella sektorilla näyttää olevan. Moniosaaminen palkitaan julkisella puolella palkalla ja siitä olen suorastaan kateellinen. Mutta käännetään kateus positiiviseksi: meillä on valmis malli mihin voimme pyrkiä. Vertasimme erään sairaanhoitopiirin luottamusmiehen kanssa leikkaussalisairaanhoitajan palkkaa ja päädyimme enimmillään lähes 500 euron eroon tehtäväkohtaisessa palkassa. Kauanko yksityissektori kiinnostaa työnantajana – se jää nähtäväksi. Sosiaalipalvelualan yritykset maksavat alan heikoimpia palkkoja tällä hetkellä. Odotukset tälle työehtosopimuskierrokselle ovat kovat etenkin sillä sektorilla yksityisen terveyspalvelualan lisäksi. Sosiaalipalvelupuolen palkkakuoppa tosin on niin syvä, että tarvitaan palkkaohjelma usealle vuodelle. Terveyspalvelupuolella sen sijaan voitaisiin eroja tasata parin vuoden sopimuksella.