Yksityissektori valtuustossa

Tehyn valtuuston 83 jäsenestä meitä on neljä edustamassa reilua 25 000 yksityissektorilla työskentelevää jäsentä. Yksityisten tehyläisten määrä saattaa lisääntyä roimasti lähivuosina, joten on hyvä että uudet vaalit ovat vuonna 2020. Valtuuston kokoonpanon pitää olla suhteessa jäseniin, jotta oikea näkemys tulee esiin. Vain henkilöt, jotka viettävät suurimman osan valveilla oloajastaan yksityisen työnantajan talossa tietävät, mistä pitää puhua ja mitä ottaa päätöksenteossa huomioon yksityissektorin kannalta. Joskus asiat ovat niin suuria, että pieni valtuutettu ja luottamusmies tuntee musertuvansa. Otetaan esimerkki. EK ohjeistaa jäsenliittonsa, jotka puolestaan ohjeistavat jäsenyrityksensä, maksamaan vain kolmen päivän palkan, jos sairauskoodina on F 43.0 (akuutti stressireaktio). Kun luet diagnoosin selityksen, oireet ja keston, hämmästyt. Akuutti stressireaktio voi kestää jopa neljä viikkoa! Työehtosopimus ei erittele palkanmaksua koodin mukaan, vaan yksiselitteisesti toteaa että p

Terveyspalvelualan TES:iin kirjoitettiin erillinen palkkasopimus. Siinä kuvataan kaaviokuvan avulla kuinka palkan tulee muodostua: ensin arvioidaan kukin tehtävä ja tehdään tehtävänkuvaus, sitten mietitään mihin vaativuusryhmään tehtävä sijoittuu. Sen jälkeen arvioidaan vielä erityistehtävät sekä tarkistetaan henkilökohtaiset lisät. Tämä systeemi on ollut voimassa vuodesta 2008, mutta kaaviokuvaa ei aikaisemmissa työehtosopimuksissa ollut. Yksinkertaista? No ei ole yksinkertaista, ei ole toiminut sen kymmenen vuoden aikana kun järjestelmä on ollut olemassa. Yrityksissä on tehty ammattiryhmittäin yleisiä tehtävänkuvauksia, ammattinimikkeet on sijoitettu vaativuusryhmiin, erityistehtävistä on tehty erillinen listansa ja tehtäväkohtaista arviointia ei näy missään. Edunvalvonta on epäonnistunut tehtävässään valvoa työehtosopimuksen noudattamista työpaikoilla. Myönnetään, karmea moka. On kuitenkin turha jäädä jappasemaan mennyttä ja miettiä, miksi näin on päässyt käymään. Tärkeintä on vihd