Yksityissektori valtuustossa

Suomen hallitus jatkaa määrätietoista linjaansa heikentää sopimusyhteiskuntaa ja työntekijän asemaa. Ymmärrän hyvin, miksi. Laiskat ja aikaansaamattomat työntekijät ovat pienyrittäjien riesana, eikä heistä pääse eroon. Ei, vaikka koeaika pidennettiin puoleen vuoteen. Ystäväni veli on pienyrittäjä ja hän on päätynyt yksinyrittäjyyteen sen jälkeen, kun sai tehdä itse kaikki työt vaikka oli palkannut kaksi työntekijää. Sellaista se vaan on, ei ole osaavia ja aikaansaavia työntekijöitä saatavilla. Ainakaan niillä palkoilla, mitä ollaan valmiita maksamaan. Helpottuuko rekrytointi helpottamalla irtisanomista? Pulpahtaako jostain osaavia, ahkeria ja vähään tyytyviä työntekijöitä kuin taikaiskusta ja ovatko he halukkaita menemään töihin pienyrityksiin? Etenkin, kun tietävät kuinka epävarma se työpaikka loppujen lopuksi on. Minun on jotenkin vaikea ymmärtää tätä yhtälöä, vaikka kuinka sitä pyörittelen päässäni. Kun oikea ongelma on osaavien ihmisten rekrytoinnin hankaluus. Ja miksi niitä osaaj

           Paikallista sopimista halutaan Suomessa lisätä, mutta mitä se tarkoittaa terveyspalvelualalla? Osallistuin Tehyn järjestämään koulutukseen, koska vain kouluttautumalla osaa ottaa kaiken asiaan liittyvän huomioon. Aluksi työnantajan edustaja (ison konsernin henkilöstöpäällikkö) toi työnantajan näkökulmaa​ koulutukseen. Hän suositteli kirjaa Mauri Saarinen: Työsuhdeasioiden käsikirja 1. Täytynee etsiä Oulun kirjastoista ko. teos. Paikallinen sopiminen tarkoittaa Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaisesta oikeudesta sopia toisin. Nyt voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan voidaan sopia työvuorojen pituudesta ja niiden muuttamisesta, varallaolokorvauksista ja hälytysrahasta, vuoronvaihtokorvauksista sekä lauantai- ja aattolisistä. Eli varsin monesta asiasta voidaan sopia paikallisesti toisin kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu. Työnantajan näkökulmasta paikallisessa sopimisessa pitää molempien osapuolten saada jotain hyvää. On otettava huomioon tuotannon ja toim