Yksityisen alan sopimukset on tehty, muuttuuko mikään?
Tässä blogissa on tarkoituksena pohtia yksityisellä sektorilla työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten asemaa sekä työelämän ehtoihin liittyviä asioita heidän näkökulmastaan. Sen vuoksi en ala selostaa neuvottelujen lopputuloksia, vaan mieluummin puntaroin sitä, muuttuuko jotain uusien sopimusten myötä. En tunne kaikkia tessejä, joten toivottavasti kukaan ei loukkaannu kun kirjoitan ainoastaan sosiaalipalvelualan tessistä ja terveyspalvelualan tessistä.
Palkankorotukset olivat ykköstavoitteena ja ne torpattiin tehokkaasti EK:n ohjauksella. Korotukset eivät kuro palkkaeroja yhtään terveyspalvelualalla, koska taso on sama kuin muilla aloilla. Sosiaalipalvelualalla sentään neuvottelijat saivat sitovat kirjaukset palkkausjärjestelmän kehittämisestä sopimuskaudella sekä alarajakorotukset. Siellä saatetaan päästä muutaman vuoden kuluessa kuntatasolle palkoissa. Toivottavasti asia saadaan kuntoon ennen kuin maakunnat mahdollisesti yksityistävät kaiken mahdollisen sosiaalipalvelupuolella. Muuten voi olla edessä melkoinen shokki kunnista siirtyvillä työntekijöillä, jos eivät aikaisemmin ole olleet tietoisia yksityissektorin asemasta ja palkoista.
Terveyspalvelualalla pidän tärkeimpänä sitä, että palkkausasiat ovat omassa palkkasopimuksessa. Kaikki oleellinen samassa paketissa. Kaavio työntekijän palkan muodostumisesta ja kirjausten sitovuus ovat todella tervetulleita uudistuksia. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että enää minun ei tarvitse väitellä siitä, mikä palkkausjärjestelmän idea oikeasti on. Nyt on selkeät ohjeet ja prosessi kuvattu täysin kiistattomasti. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan yrityskohtaisia malleja. Esimerkiksi tähän asti on noudatettu yhtä tehtävänkuvausta per ammattiryhmä, eikä ole otettu huomioon työn varsinaista sisältöä. Vihdoin on perustelut päästä tekemään tehtävänkuvaus työntekijöittäin!
Nollasopimuksella työssä olevien turvaksi suunniteltu kansalaisaloite ei mennyt eduskunnassa läpi. Sen vuoksi oli hyvä että saatiin terveys- ja sosiaalipalvelualojen työehtosopimuksiin vaihtelevaa työaikaa tekevien sairausajan palkkaa koskeva kirjaus. Aikaisemmin nollasopimuslainen saattoi joutua sairastamaan palkattomana, mutta nyt hänellä on oikeus sairausajan palkkaan vaikka ei olisi vahvistettua listaa sairausajalle. Ehkä tämä osaltaan vähentää nollasopimusten käyttöä?
Kuntapuoli sai jälleen kerran enemmän kuin yksityinen puoli; alle 10 v sairaan lapsen sijasta saavat hoitaa alle 12 v sairasta lasta, isyysloma piteni ja luottamusmieskorvaus nousi 7 % (yksityisellä 3,6 - 5,5 %). Mutta ei itketä, vaan toimitaan jämäkästi sen hyväksi että työntekijällä olisi yhtä hyvät edut olipa hän kunnalla, valtiolla, säätiöllä tai yksityisellä töissä.
Palkankorotukset olivat ykköstavoitteena ja ne torpattiin tehokkaasti EK:n ohjauksella. Korotukset eivät kuro palkkaeroja yhtään terveyspalvelualalla, koska taso on sama kuin muilla aloilla. Sosiaalipalvelualalla sentään neuvottelijat saivat sitovat kirjaukset palkkausjärjestelmän kehittämisestä sopimuskaudella sekä alarajakorotukset. Siellä saatetaan päästä muutaman vuoden kuluessa kuntatasolle palkoissa. Toivottavasti asia saadaan kuntoon ennen kuin maakunnat mahdollisesti yksityistävät kaiken mahdollisen sosiaalipalvelupuolella. Muuten voi olla edessä melkoinen shokki kunnista siirtyvillä työntekijöillä, jos eivät aikaisemmin ole olleet tietoisia yksityissektorin asemasta ja palkoista.
Terveyspalvelualalla pidän tärkeimpänä sitä, että palkkausasiat ovat omassa palkkasopimuksessa. Kaikki oleellinen samassa paketissa. Kaavio työntekijän palkan muodostumisesta ja kirjausten sitovuus ovat todella tervetulleita uudistuksia. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että enää minun ei tarvitse väitellä siitä, mikä palkkausjärjestelmän idea oikeasti on. Nyt on selkeät ohjeet ja prosessi kuvattu täysin kiistattomasti. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan yrityskohtaisia malleja. Esimerkiksi tähän asti on noudatettu yhtä tehtävänkuvausta per ammattiryhmä, eikä ole otettu huomioon työn varsinaista sisältöä. Vihdoin on perustelut päästä tekemään tehtävänkuvaus työntekijöittäin!
Nollasopimuksella työssä olevien turvaksi suunniteltu kansalaisaloite ei mennyt eduskunnassa läpi. Sen vuoksi oli hyvä että saatiin terveys- ja sosiaalipalvelualojen työehtosopimuksiin vaihtelevaa työaikaa tekevien sairausajan palkkaa koskeva kirjaus. Aikaisemmin nollasopimuslainen saattoi joutua sairastamaan palkattomana, mutta nyt hänellä on oikeus sairausajan palkkaan vaikka ei olisi vahvistettua listaa sairausajalle. Ehkä tämä osaltaan vähentää nollasopimusten käyttöä?
Kuntapuoli sai jälleen kerran enemmän kuin yksityinen puoli; alle 10 v sairaan lapsen sijasta saavat hoitaa alle 12 v sairasta lasta, isyysloma piteni ja luottamusmieskorvaus nousi 7 % (yksityisellä 3,6 - 5,5 %). Mutta ei itketä, vaan toimitaan jämäkästi sen hyväksi että työntekijällä olisi yhtä hyvät edut olipa hän kunnalla, valtiolla, säätiöllä tai yksityisellä töissä.
Kommentit
Lähetä kommentti