Yksityisen alan työehtosopimuksista


Kuka hyväksyy työehtosopimukset?

 

Tehyn valtuusto hyväksyy KVTES:n eli julkisen sektorin työehtosopimuksen ja TSN:n hallitus kaikki yksityissektorin työehtosopimukset. Niitä ovat Terveyspalvelualan TES (= tp-tes), Sosiaalipalvelualan TES (= sos-tes), Avainta-TES, Työterveyslaitoksen TES, PlusTerveyden työehtosopimus, Ensihoitopalvelualan TES, Seuren työehtosopimus, YTHS:n työehtosopimus ja Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry:n ja Tehyn välinen työehtosopimus. Julkisen sektorin työehtosopimusta sovelletaan noin 75 %:iin jäsenistä. Noin 25 %:iin Tehyn jäsenistä sovelletaan yksityisen sektorin ja muiden (yhdistykset, valtio) työehtosopimuksia.

 

Tehyn valtuuston jäsenistä yli 90 % työskentelee julkisella sektorilla, joten on luontevaa että valtuusto päättää jäsenten enemmistöä koskevasta työehtosopimuksesta. Valtuustolla ei voi sen sijaan olla osaamista yksityisen sektorin työehdoista yhtä hyvin kuin julkisen sektorin. Sen vuoksi Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN päättää yksityisen puolen työehtosopimuksista. TSN:n hallituksessa on Tehyn, Superin ja ERTOn jäseniä sekä kaikkien kolmen liiton puheenjohtajat (Tehyllä 1. varapuheenjohtaja). Kaikki TSN:n hallituksen jäsenet ovat itse töissä yksityissektorilla, joten toimintaympäristö on tuttu.

 

Terveyspalvelualalle saatiin 22.2.2018 työehtosopimus, joka on voimassa 31.3.2020 asti. Palkankorotukset tulevat jäsenten toivomalla tavalla eli yleiskorotuksina. Taso sen sijaan ei ole jäsenten toivomalla tasolla, mutta teollisuuden sanelema yleinen linja piti EK:n rautaisella ohjauksella. Hyvinvointialan liitto on EK:n jäsen, eikä poikennut linjasta.

 

Yksityinen sosiaalipalveluala on niin syvässä palkkakuopassa, että TSN:n neuvottelijat eivät voi mitenkään hyväksyä yleistä linjaa. Jäsenet ovat asettaneet tavoitteeksi palkkaohjelman, jolla he pääsevät julkisen sektorin palkkatasolle. Valtakunnansovittelija on ollut yleisen linjan takana kaikissa sovitteluissa, ja nyt jännitämme miten käy yksityisen sosiaalipalvelualan. Palkkaero samasta työstä yksityisellä ja julkisella sektorilla on niin selkeä, ettei sitä pysty perustelemaan millään. Kysymys kuuluu: halutaanko tilanne säilyttää vai korjata?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palkat yksityisellä sektorilla versus julkinen sektori

Palkat puhututtavat   Joskus vuosia, vuosia sitten yksityissektorilla maksettiin parempaa palkkaa kuin julkisella sektorilla. Vuodesta 2008 alkaen olen huomannut eron kasvavan toiseen suuntaan. Eli jossakin kohtaa julkinen sektori terveys- ja sosiaalipalvelualalla otti meidät kiinni ja paineli sitten ohikin. Tästä syystä näen punaista joka kerta, kun missä tahansa kannanotossa sanotaan ”julkinen sektori on jäänyt jälkeen yksityissektorin palkoista”. Pitäisi sanoa että ” muiden alojen yksityissektorin palkoista”. Kansalaisille syntyy väärä kuva siitä, että yksityinen terveys- ja sosiaaliala olisi paremmin palkattua kuin julkinen. Tilannehan on päinvastoin hyvin monessa paikassa. Otetaanpa esimerkkejä. Lähihoitaja on terveyspalvelualan työehtosopimuksessa vaativuusryhmässä (VR) 3 ja sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa G 17. Työnantajat noudattavat enimmäkseen työehtosopimuksen alarajoja, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla VR 3 on 1.9
Lue lisää

Edunvalvonta ja jaksaminen

Tehyn valtuuston 83 jäsenestä meitä on neljä edustamassa reilua 25 000 yksityissektorilla työskentelevää jäsentä. Yksityisten tehyläisten määrä saattaa lisääntyä roimasti lähivuosina, joten on hyvä että uudet vaalit ovat vuonna 2020. Valtuuston kokoonpanon pitää olla suhteessa jäseniin, jotta oikea näkemys tulee esiin. Vain henkilöt, jotka viettävät suurimman osan valveilla oloajastaan yksityisen työnantajan talossa tietävät, mistä pitää puhua ja mitä ottaa päätöksenteossa huomioon yksityissektorin kannalta. Joskus asiat ovat niin suuria, että pieni valtuutettu ja luottamusmies tuntee musertuvansa. Otetaan esimerkki. EK ohjeistaa jäsenliittonsa, jotka puolestaan ohjeistavat jäsenyrityksensä, maksamaan vain kolmen päivän palkan, jos sairauskoodina on F 43.0 (akuutti stressireaktio). Kun luet diagnoosin selityksen, oireet ja keston, hämmästyt. Akuutti stressireaktio voi kestää jopa neljä viikkoa! Työehtosopimus ei erittele palkanmaksua koodin mukaan, vaan yksiselitteisesti toteaa että p
Lue lisää

Palkkaerojen syitä

Mistä palkkaerot johtuvat?   Terveyspalvelualan työehtosopimusta pitkään neuvotellut Superliiton juristi kertoi, että 10 vuotta sitten tp-tes oli ”alan lippulaiva”. Työnantajaliiton edustaja piti kunnia-asiana sitä, että palkat ja ehdot ovat yksityisellä terveyspalvelualalla maan parhaat. Sillä taattiin se, että parhaat osaajat hakeutuvat yksityisille työnantajille. Menestyksen ajateltiin tulevan osaamisesta ja laadusta. Aika on vaihtunut, samoin toimijat ja niin on käynyt myös tavoitteille. Tavoite on nykyisin toteuttaa osakeyhtiölain henkeä eli tuottaa voittoa omistajille. Vaikka ala on erilainen kuin vaikka rakennus- tai teollisuusalalla, laki on tietenkin sama ja sen periaatteet näyttävät menevän kaiken muun edelle. Yksityisellä sektorilla työntekijät ovat aina ajatelleet, että osaaminen on se mitä myydään. Sitä on arvostettu ja pidetty hyvin yllä sekä työntekijöiden omalla että työnantajan rahalla. Palkka on perinteisesti ollut riittävä eikä monikaan ollut minkään lii
Lue lisää