Toisilla sopimus, toisilla ei


Torstaina 8.2.2018 KT ja pääsopijajärjestöt (Juko, Oaj, JHL, Koho, liekö muitakin kun en tunne sopimusta) solmivat uuden KVTES:n. Tehy ja Super olivat asettaneet kolme omaa päätavoitetta jotka ihme kyllä saavutettiin. Juuri kukaan asioista perillä oleva henkilö ei uskonut yleisen tason palkankorotuksiin, ei omaan sopimukseen eikä lomarahojen kompensaatioon. Jäsenistö odotti tietysti jättikorotuksia ja lomarahojen kompensoimista kokonaan, joten tulos oli heille pettymys. Tehyn valtuusto puolestaan tiesi koko ajan, minkälaista vääntöä työehtosopimusneuvotteluissa käytiin ja kuinka raudanluja vastustus Tehyn ja Superin tavoitteille oli. Sen vuoksi olimme äärimmäisen ylpeitä saavutetuista tuloksista.

Yksityinen sektori sen sijaan ei päässyt ratkaisuihin vielä viime viikolla. Tänään maanantaina 12.2. jatkuvat sosiaalipalvelualan neuvottelut ja huomenna tiistaina 13.2. terveyspalvelualan neuvottelut. Myös muut seitsemän yksityisen sektorin sopimusta ovat vielä auki. Neuvotteluteknisistä syistä ei meille jäsenille juurikaan tihku tietoa siitä, mikä on esteenä sopimuksen syntymiselle. Itselläni on sellainen olo, että tämä ei olekaan oikea ja aito liittokierros. Olin naiivi kun niin kuvittelin. EK on ohjeistanut jäsenliittonsa niin tiukasti, että pelkään palkkakuoppamme säilyvän ns. yleisen linjan vuoksi.

Pyrimme ilmaisemaan vuoronvaihto- ja ylityökiellolla ensimmäistä kertaa tukeamme työehtosopimusneuvotteluissa yksityisellä sektorilla. Ikinä ennen emme ole päässeet vaikuttamaan jäseninä neuvottelujen kulkuun niiden ollessa käynnissä. Jos esimerkiksi tavoitteenamme oleva ajankäytön määrittely työsuojeluvaltuutetuille ei edisty uudessa sopimuksessa, täytyy kysyä: mitä työnantajan edustajat tavoittelevat? Jos työhyvinvointi on kirosana, niin sitä ovat samalla sen synonyymit tuottavuus ja tehokkuus. Kenen etua palvelee ylikuormittunut alipalkattu henkilöstö?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palkat yksityisellä sektorilla versus julkinen sektori

Palkat puhututtavat   Joskus vuosia, vuosia sitten yksityissektorilla maksettiin parempaa palkkaa kuin julkisella sektorilla. Vuodesta 2008 alkaen olen huomannut eron kasvavan toiseen suuntaan. Eli jossakin kohtaa julkinen sektori terveys- ja sosiaalipalvelualalla otti meidät kiinni ja paineli sitten ohikin. Tästä syystä näen punaista joka kerta, kun missä tahansa kannanotossa sanotaan ”julkinen sektori on jäänyt jälkeen yksityissektorin palkoista”. Pitäisi sanoa että ” muiden alojen yksityissektorin palkoista”. Kansalaisille syntyy väärä kuva siitä, että yksityinen terveys- ja sosiaaliala olisi paremmin palkattua kuin julkinen. Tilannehan on päinvastoin hyvin monessa paikassa. Otetaanpa esimerkkejä. Lähihoitaja on terveyspalvelualan työehtosopimuksessa vaativuusryhmässä (VR) 3 ja sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa G 17. Työnantajat noudattavat enimmäkseen työehtosopimuksen alarajoja, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla VR 3 on 1.9
Lue lisää

Edunvalvonta ja jaksaminen

Tehyn valtuuston 83 jäsenestä meitä on neljä edustamassa reilua 25 000 yksityissektorilla työskentelevää jäsentä. Yksityisten tehyläisten määrä saattaa lisääntyä roimasti lähivuosina, joten on hyvä että uudet vaalit ovat vuonna 2020. Valtuuston kokoonpanon pitää olla suhteessa jäseniin, jotta oikea näkemys tulee esiin. Vain henkilöt, jotka viettävät suurimman osan valveilla oloajastaan yksityisen työnantajan talossa tietävät, mistä pitää puhua ja mitä ottaa päätöksenteossa huomioon yksityissektorin kannalta. Joskus asiat ovat niin suuria, että pieni valtuutettu ja luottamusmies tuntee musertuvansa. Otetaan esimerkki. EK ohjeistaa jäsenliittonsa, jotka puolestaan ohjeistavat jäsenyrityksensä, maksamaan vain kolmen päivän palkan, jos sairauskoodina on F 43.0 (akuutti stressireaktio). Kun luet diagnoosin selityksen, oireet ja keston, hämmästyt. Akuutti stressireaktio voi kestää jopa neljä viikkoa! Työehtosopimus ei erittele palkanmaksua koodin mukaan, vaan yksiselitteisesti toteaa että p
Lue lisää

Palkkaerojen syitä

Mistä palkkaerot johtuvat?   Terveyspalvelualan työehtosopimusta pitkään neuvotellut Superliiton juristi kertoi, että 10 vuotta sitten tp-tes oli ”alan lippulaiva”. Työnantajaliiton edustaja piti kunnia-asiana sitä, että palkat ja ehdot ovat yksityisellä terveyspalvelualalla maan parhaat. Sillä taattiin se, että parhaat osaajat hakeutuvat yksityisille työnantajille. Menestyksen ajateltiin tulevan osaamisesta ja laadusta. Aika on vaihtunut, samoin toimijat ja niin on käynyt myös tavoitteille. Tavoite on nykyisin toteuttaa osakeyhtiölain henkeä eli tuottaa voittoa omistajille. Vaikka ala on erilainen kuin vaikka rakennus- tai teollisuusalalla, laki on tietenkin sama ja sen periaatteet näyttävät menevän kaiken muun edelle. Yksityisellä sektorilla työntekijät ovat aina ajatelleet, että osaaminen on se mitä myydään. Sitä on arvostettu ja pidetty hyvin yllä sekä työntekijöiden omalla että työnantajan rahalla. Palkka on perinteisesti ollut riittävä eikä monikaan ollut minkään lii
Lue lisää