Neuvottelun merkitys


Tiukat sopimusneuvottelut

 

Kaikki terveys- ja sosiaalipalvelualan työehtosopimukset ovat päättyneet. Neuvotteluja uusista sopimuksista on käyty syksyn loppupuolelta asti. Suurimmat erot neuvotteluosapuolten näkemyksissä koskevat luonnollisesti palkkaa ja sen korotuspaineita. Työntekijät kokevat, että monen laihan ja jopa nollavuoden jälkeen on aika kunnolliselle palkankorotukselle. Työnantajan näkemys on että palkkoja ei tarvitse nostaa yhtään enempää kuin muillakaan aloilla.

Lähtötaso on kuitenkin hyvin erilainen esimerkiksi teollisuuden ja terveydenhoidon palkoissa. Naisvaltaisilla aloilla on perinteisesti heikompi palkkataso kuin miesvaltaisilla aloilla. Onko asian pakko olla näin? Onko kiveen kirjoitettu, että terveydenhoito on vähemmän vaativaa ja arvostettua kuin korkeatasoisen hitsaussauman tekeminen? No, ehkä työn vaativuus ymmärretään mutta sitä ei ymmärretä, miksi vaativuus pitäisi palkita rahalla. Mehän teemme kutsumustyötä. Sitähän voisi tehdä vaikka vapaaehtoisperiaatteella. Ikävä kyllä realisti tietää, että palkalla pitää elää ja elättää perhettään. Ei kassakuitin loppusummasta tehdä alennusta ”pienipalkkaisen ale”. Olisiko se parempi tapa kuin kunnollinen peruspalkka?

Suomessa on vallalla ihmeellinen keskustelu sopimusjärjestelmän vanhanaikaisuudesta ja jäykkyydestä. Jos katsoo maita, joissa ei ole järjestäytyneitä osapuolia sopimassa työelämän asioista, näkee kuinka epävakaita ne ovat. Esimerkiksi Ranskassa marssitaan ja lakkoillaan jatkuvasti. Suomen menestys perustuu sopimisen kulttuuriin. Kenenkähän etu olisi epävakaa ja arvaamaton työelämä: somen kautta masinoitaisiin vaikka minkälaisia tempauksia. Olemme jo nähneet esimerkkejä siitä, minkälaiset massat saadaan nopeasti liikkeelle kuin oikein osataan provosoida.

Olen sitä mieltä, että sekä työntekijän että työnantajan etu on sopia työelämän ehdoista yhdessä. Työrauha on rahan arvoista – kuulimmehan jo EK:n arviot siitä, mitä perjantain 2.2.2018 poliittinen lakko maksoi yrityksille. STTK ei ollut mukana siitä syystä, että pitää tärkeämpänä juuri tällä hetkellä sitä, että liitot keskittyvät työehtosopimusneuvotteluihin. Senaatintorilla ei nähty Tehyn, Superin tai Erton ilmapalloja. Toivottavasti niitä ei tarvita missään muuallakaan neuvottelijoidemme tueksi, vaan uusi työehtosopimus saadaan maaliin sopimalla fiksusti. Tänään maanantaina 5.2. jatkuvat terveyspalvelualan työehtosopimusneuvottelut. Toivotan viisaita ratkaisuja neuvottelijoille. Kunta-alan neuvottelut ovat keskeytyneet ja Tehyn sekä Superin jäsenillä on ylityö- ja vuoronvaihtokielto huomisesta alkaen.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palkat yksityisellä sektorilla versus julkinen sektori

Palkat puhututtavat   Joskus vuosia, vuosia sitten yksityissektorilla maksettiin parempaa palkkaa kuin julkisella sektorilla. Vuodesta 2008 alkaen olen huomannut eron kasvavan toiseen suuntaan. Eli jossakin kohtaa julkinen sektori terveys- ja sosiaalipalvelualalla otti meidät kiinni ja paineli sitten ohikin. Tästä syystä näen punaista joka kerta, kun missä tahansa kannanotossa sanotaan ”julkinen sektori on jäänyt jälkeen yksityissektorin palkoista”. Pitäisi sanoa että ” muiden alojen yksityissektorin palkoista”. Kansalaisille syntyy väärä kuva siitä, että yksityinen terveys- ja sosiaaliala olisi paremmin palkattua kuin julkinen. Tilannehan on päinvastoin hyvin monessa paikassa. Otetaanpa esimerkkejä. Lähihoitaja on terveyspalvelualan työehtosopimuksessa vaativuusryhmässä (VR) 3 ja sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa G 17. Työnantajat noudattavat enimmäkseen työehtosopimuksen alarajoja, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla VR 3 on 1.9
Lue lisää

Edunvalvonta ja jaksaminen

Tehyn valtuuston 83 jäsenestä meitä on neljä edustamassa reilua 25 000 yksityissektorilla työskentelevää jäsentä. Yksityisten tehyläisten määrä saattaa lisääntyä roimasti lähivuosina, joten on hyvä että uudet vaalit ovat vuonna 2020. Valtuuston kokoonpanon pitää olla suhteessa jäseniin, jotta oikea näkemys tulee esiin. Vain henkilöt, jotka viettävät suurimman osan valveilla oloajastaan yksityisen työnantajan talossa tietävät, mistä pitää puhua ja mitä ottaa päätöksenteossa huomioon yksityissektorin kannalta. Joskus asiat ovat niin suuria, että pieni valtuutettu ja luottamusmies tuntee musertuvansa. Otetaan esimerkki. EK ohjeistaa jäsenliittonsa, jotka puolestaan ohjeistavat jäsenyrityksensä, maksamaan vain kolmen päivän palkan, jos sairauskoodina on F 43.0 (akuutti stressireaktio). Kun luet diagnoosin selityksen, oireet ja keston, hämmästyt. Akuutti stressireaktio voi kestää jopa neljä viikkoa! Työehtosopimus ei erittele palkanmaksua koodin mukaan, vaan yksiselitteisesti toteaa että p
Lue lisää

Palkkaerojen syitä

Mistä palkkaerot johtuvat?   Terveyspalvelualan työehtosopimusta pitkään neuvotellut Superliiton juristi kertoi, että 10 vuotta sitten tp-tes oli ”alan lippulaiva”. Työnantajaliiton edustaja piti kunnia-asiana sitä, että palkat ja ehdot ovat yksityisellä terveyspalvelualalla maan parhaat. Sillä taattiin se, että parhaat osaajat hakeutuvat yksityisille työnantajille. Menestyksen ajateltiin tulevan osaamisesta ja laadusta. Aika on vaihtunut, samoin toimijat ja niin on käynyt myös tavoitteille. Tavoite on nykyisin toteuttaa osakeyhtiölain henkeä eli tuottaa voittoa omistajille. Vaikka ala on erilainen kuin vaikka rakennus- tai teollisuusalalla, laki on tietenkin sama ja sen periaatteet näyttävät menevän kaiken muun edelle. Yksityisellä sektorilla työntekijät ovat aina ajatelleet, että osaaminen on se mitä myydään. Sitä on arvostettu ja pidetty hyvin yllä sekä työntekijöiden omalla että työnantajan rahalla. Palkka on perinteisesti ollut riittävä eikä monikaan ollut minkään lii
Lue lisää