Irtisanomisen helpottaminen

Suomen hallitus jatkaa määrätietoista linjaansa heikentää sopimusyhteiskuntaa ja työntekijän asemaa. Ymmärrän hyvin, miksi. Laiskat ja aikaansaamattomat työntekijät ovat pienyrittäjien riesana, eikä heistä pääse eroon. Ei, vaikka koeaika pidennettiin puoleen vuoteen. Ystäväni veli on pienyrittäjä ja hän on päätynyt yksinyrittäjyyteen sen jälkeen, kun sai tehdä itse kaikki työt vaikka oli palkannut kaksi työntekijää. Sellaista se vaan on, ei ole osaavia ja aikaansaavia työntekijöitä saatavilla. Ainakaan niillä palkoilla, mitä ollaan valmiita maksamaan.
Helpottuuko rekrytointi helpottamalla irtisanomista? Pulpahtaako jostain osaavia, ahkeria ja vähään tyytyviä työntekijöitä kuin taikaiskusta ja ovatko he halukkaita menemään töihin pienyrityksiin? Etenkin, kun tietävät kuinka epävarma se työpaikka loppujen lopuksi on. Minun on jotenkin vaikea ymmärtää tätä yhtälöä, vaikka kuinka sitä pyörittelen päässäni. Kun oikea ongelma on osaavien ihmisten rekrytoinnin hankaluus. Ja miksi niitä osaajia ei ole? Tai ehkä paremminkin: miksi osaajat eivät halua mennä pienyrityksiin töihin? Onko siellä työturvallisuus, työsuhteen ehdot ja palkat samalla tasolla kuin isommissa yrityksissä - tai edes puolivälissä?
Olen nähnyt vierestä pienen metallipajan toimintaa. Muutama ahkera ja osaava työntekijä pyöritti toimintaa ja muutama työntekijä oli enimmäkseen kahvitauolla. Ihmettelin vain, miksi työnjohto oli niin taitamaton eikä ohjannut työntekijöitä, kun menestykseen olisi ollut kaikki mahdollisuudet. Konkkaan meni, mutta niille muutamalle osaajalle löytyi kyllä välittömästi työpaikka.
Sosiaali- ja terveyspalvelualalla kukoistaa pienyrittäjyys. On yksityisiä hoivakoteja, koulukoteja, kehitysvammakoteja, pieniä fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksiä jne. Suurin osa työnantajista on järjestäytymättömiä (paitsi jättikonsernit, joita en tässä ota huomioon) ja työolot ovat vähintäänkin onnettomat. Riittämätön määrä henkilökuntaa, alan heikoimmat palkat ja työntekijän on venytettävä etiikkaansa ja moraaliaan hoidon laadun suhteen. On tietysti myös ihania ja asiakkaille omistautuneita yrityksiäkin, ja niillä tuskin on rekrytointiongelmia. Kuinkahan nämä työntekijöitä nopeaan kiertoon haluavat yrittäjät kuvittelevat saavansa jatkossa osaajia töihin?
Suomen hallituksen pyrkimys on heikentää työsopimuslakia, joka on säädetty heikomman osapuolen eli työntekijän suojaksi. Eikö Suomen hallitus oikeasti ymmärrä, että vain työolojen parantaminen sitouttaa työntekijöitä hyvään ja tuottavaan työhön? Että palkka, jolla elää (ilman että tarvitsee tehdä keikkaa kahteen muuhun paikkaan) sitouttaa työntekijät yritykseen. Motivaatio on tärkein tuottavuustekijä. Jos tuottavuus on tärkeää, kannattaisi miettiä mikä työntekijöitä motivoi. Työllisyyden kasvu heikentämällä irtisanomissuojaa on täysin absurdi ajatus. Jos irtisanoo yhden, ottaako kaksi tilalle? Ja jos puhutaan, että sen ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys madaltuisi tällä keinolla, on yrityksen tie aivan liian kuoppainen. Uuden työntekijän perehdyttäminen ja opettaminen vie yrittäjän resursseja niin paljon että taitaa tulla melkoinen pudotus tuottavuuteen perehdytyksen ajaksi. Kannattaisikohan Suomen Yrittäjien panostaa jäsentensä koulutukseen? Miten rekrytoida, mitä ottaa huomioon työntekijän ominaisuuksissa, miten sitouttaa ja motivoida työntekijä, minkälaiset työolot tietyllä alalla on isomissa yrityksissä, minkälainen palkkataso alalla vallitsee jne. Huolellinen ja onnistunut rekrytointi, hyvä perehdytys ja kunnolliset työolot sekä palkka takaavat yrityksen menestystä paljon paljon paremmin kuin jatkuva työntekijöiden kierrätys. Koska olen itsekin ollut pienyrittäjä viiden vuoden ajan, tiedän kokemuksesta miten hyvä työntekijä pidetään talossa ja mikä merkitys huolellisuudella rekrytoinnissa on.