Tekstit

Voihan hoiva!

Vihdoin viimein on saatu julkinen ja tarpeeksi laaja keskustelu aikaan hoivapalveluista! Yhden kuoleman (tiedossa olevan) se vaati ja toiminnan keskeyttämisen yhdessä yksikössä. Keskustelun pitäisi vielä laajentua koskemaan kaikkea hoivaa: kehitysvammaisten, liikuntavammaisten, mielenterveysasiakkaiden ja päihdekuntoutujien hoivaa. Sekä tietysti kotihoitoa. Nyt puhutaan kuitenkin vanhusten hoivasta tehostelussa palveluasumisessa ja käsittääkseni kohu tulee aiheuttamaan tervetullutta valvontaa kunnollisine sanktioineen sekä mahdollisesti lainsäädännöllisiä muutoksia. Vuosien ajan olen ihmetellyt, kuinka Suomessa sallitaan petoksien ja suoranaisten rikosten tekeminen hoiva-alalla. Olen kuunnellut jo kauan hoiva-alan luottamusmiesten kertomuksia haamuhoitajista. Nimistä, joiden takana ei ole oikeaa henkilöä olemassakaan. Vain työvuorossa oleva nimi, mutta ei ketään ihmistä hoivatyötä tekemässä. Ja mitoitus on täytetty! Käsittämätöntä, että valvonnassa vain huomautetaan ja seurataan. Ei k

Uuteen vuoteen 2019

Tehyn valtuusto on tehnyt linjauksensa ensi vuodelle. Samalla tavalla meidän paikallisten edunvalvojien pitää tehdä omat linjauksemme; mitä painotamme tulevana vuonna? Mikä on tärkeysjärjestys ja mitä keinoja valitsemme päästäksemme asettamiimme tavoitteisiin? Valtuuston syyskokous käsitteli vuoden 2019 toimintasuunnitelmaa keskustellen vilkkaasti. Parasta keskustelussa on ehdottomasti tämä: kuunnellaan, mitä kenelläkin on sanottavaa. Vasta sen jälkeen kommentoidaan. Ei siis ole lyöty etukäteen kiinni joitain käsityksiä (vaikka mielipiteitä on yhtä monta kuin valtuutettuakin), vaan kyetään hakemaan keskustelulla parasta mahdollista lopputulosta. Mikä sitten ratkaisee sen, mikä on paras ratkaisu? Puheenjohtajankin monesti toteamin sanoin: jäsenten etu ratkaisee. Jäsenten etu edellä menemme kaikessa. Millään muulla ei ole niin suurta merkitystä. Järjestelmä ei ole olemassa itseään varten, liitto ei ole olemassa valtuustoaan varten saati mitään muutakaan osaansa varten. Jäseniä varten T

Palkat keskiössä

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä on luotu vuonna 2007 ja astunut voimaan vuonna 2008. Alan yrityksissä sitä ei kuitenkaan noudateta siten kuin on alun perin tarkoitettu. Tarkoitus on kannustaa työntekijää hankkimaan osaamista ja kehittymään työssään. Kannustaminen tapahtuu arvioimalla työn vaativuus tehtävänkuvan laatimisen yhteydessä ja kirjaamalla mahdolliset erityistekijät tehtävänkuvaan. Luonnollisesti tehtävänkuvaa pitää päivittää aina kun tapahtuu muutoksia työssä tai sen vaativuudessa. Konsernitason tehtävänkuvaukset, jotka kattavat kaiken mahdollisen, eivät ole työehtosopimuksen tarkoittamia työpaikkakohtaisia tehtävänkuvia. Samoin erityistekijät on enimmäkseen listattu konsernitasolla, eikä työpaikkatasolla osata niitä arvioida. Oikeastaan se ei taida olla mahdollistakaan: jos erityistekijä puuttuu konsernin listasta, ei siitä voida maksaa työpaikkatasolla (?). Tähän perusteluun työntekijät valitettavasti törmäävät. Luottamusmiehet ovat tehneet kovast

Irtisanomisen helpottaminen

Suomen hallitus jatkaa määrätietoista linjaansa heikentää sopimusyhteiskuntaa ja työntekijän asemaa. Ymmärrän hyvin, miksi. Laiskat ja aikaansaamattomat työntekijät ovat pienyrittäjien riesana, eikä heistä pääse eroon. Ei, vaikka koeaika pidennettiin puoleen vuoteen. Ystäväni veli on pienyrittäjä ja hän on päätynyt yksinyrittäjyyteen sen jälkeen, kun sai tehdä itse kaikki työt vaikka oli palkannut kaksi työntekijää. Sellaista se vaan on, ei ole osaavia ja aikaansaavia työntekijöitä saatavilla. Ainakaan niillä palkoilla, mitä ollaan valmiita maksamaan. Helpottuuko rekrytointi helpottamalla irtisanomista? Pulpahtaako jostain osaavia, ahkeria ja vähään tyytyviä työntekijöitä kuin taikaiskusta ja ovatko he halukkaita menemään töihin pienyrityksiin? Etenkin, kun tietävät kuinka epävarma se työpaikka loppujen lopuksi on. Minun on jotenkin vaikea ymmärtää tätä yhtälöä, vaikka kuinka sitä pyörittelen päässäni. Kun oikea ongelma on osaavien ihmisten rekrytoinnin hankaluus. Ja miksi niitä osaaj

Paikallinen sopiminen

           Paikallista sopimista halutaan Suomessa lisätä, mutta mitä se tarkoittaa terveyspalvelualalla? Osallistuin Tehyn järjestämään koulutukseen, koska vain kouluttautumalla osaa ottaa kaiken asiaan liittyvän huomioon. Aluksi työnantajan edustaja (ison konsernin henkilöstöpäällikkö) toi työnantajan näkökulmaa​ koulutukseen. Hän suositteli kirjaa Mauri Saarinen: Työsuhdeasioiden käsikirja 1. Täytynee etsiä Oulun kirjastoista ko. teos. Paikallinen sopiminen tarkoittaa Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaisesta oikeudesta sopia toisin. Nyt voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan voidaan sopia työvuorojen pituudesta ja niiden muuttamisesta, varallaolokorvauksista ja hälytysrahasta, vuoronvaihtokorvauksista sekä lauantai- ja aattolisistä. Eli varsin monesta asiasta voidaan sopia paikallisesti toisin kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu. Työnantajan näkökulmasta paikallisessa sopimisessa pitää molempien osapuolten saada jotain hyvää. On otettava huomioon tuotannon ja toim

Edunvalvonta ja jaksaminen

Tehyn valtuuston 83 jäsenestä meitä on neljä edustamassa reilua 25 000 yksityissektorilla työskentelevää jäsentä. Yksityisten tehyläisten määrä saattaa lisääntyä roimasti lähivuosina, joten on hyvä että uudet vaalit ovat vuonna 2020. Valtuuston kokoonpanon pitää olla suhteessa jäseniin, jotta oikea näkemys tulee esiin. Vain henkilöt, jotka viettävät suurimman osan valveilla oloajastaan yksityisen työnantajan talossa tietävät, mistä pitää puhua ja mitä ottaa päätöksenteossa huomioon yksityissektorin kannalta. Joskus asiat ovat niin suuria, että pieni valtuutettu ja luottamusmies tuntee musertuvansa. Otetaan esimerkki. EK ohjeistaa jäsenliittonsa, jotka puolestaan ohjeistavat jäsenyrityksensä, maksamaan vain kolmen päivän palkan, jos sairauskoodina on F 43.0 (akuutti stressireaktio). Kun luet diagnoosin selityksen, oireet ja keston, hämmästyt. Akuutti stressireaktio voi kestää jopa neljä viikkoa! Työehtosopimus ei erittele palkanmaksua koodin mukaan, vaan yksiselitteisesti toteaa että p

Oikeudenmukainen palkka - mahdollisuus on olemassa

Terveyspalvelualan TES:iin kirjoitettiin erillinen palkkasopimus. Siinä kuvataan kaaviokuvan avulla kuinka palkan tulee muodostua: ensin arvioidaan kukin tehtävä ja tehdään tehtävänkuvaus, sitten mietitään mihin vaativuusryhmään tehtävä sijoittuu. Sen jälkeen arvioidaan vielä erityistehtävät sekä tarkistetaan henkilökohtaiset lisät. Tämä systeemi on ollut voimassa vuodesta 2008, mutta kaaviokuvaa ei aikaisemmissa työehtosopimuksissa ollut. Yksinkertaista? No ei ole yksinkertaista, ei ole toiminut sen kymmenen vuoden aikana kun järjestelmä on ollut olemassa. Yrityksissä on tehty ammattiryhmittäin yleisiä tehtävänkuvauksia, ammattinimikkeet on sijoitettu vaativuusryhmiin, erityistehtävistä on tehty erillinen listansa ja tehtäväkohtaista arviointia ei näy missään. Edunvalvonta on epäonnistunut tehtävässään valvoa työehtosopimuksen noudattamista työpaikoilla. Myönnetään, karmea moka. On kuitenkin turha jäädä jappasemaan mennyttä ja miettiä, miksi näin on päässyt käymään. Tärkeintä on vihd