Palkat keskiössä
Terveyspalvelualan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä on luotu vuonna 2007 ja astunut voimaan vuonna 2008. Alan yrityksissä sitä ei kuitenkaan noudateta siten kuin on alun perin tarkoitettu.
Tarkoitus on kannustaa työntekijää hankkimaan osaamista ja kehittymään työssään. Kannustaminen tapahtuu arvioimalla työn vaativuus tehtävänkuvan laatimisen yhteydessä ja kirjaamalla mahdolliset erityistekijät tehtävänkuvaan. Luonnollisesti tehtävänkuvaa pitää päivittää aina kun tapahtuu muutoksia työssä tai sen vaativuudessa. Konsernitason tehtävänkuvaukset, jotka kattavat kaiken mahdollisen, eivät ole työehtosopimuksen tarkoittamia työpaikkakohtaisia tehtävänkuvia. Samoin erityistekijät on enimmäkseen listattu konsernitasolla, eikä työpaikkatasolla osata niitä arvioida. Oikeastaan se ei taida olla mahdollistakaan: jos erityistekijä puuttuu konsernin listasta, ei siitä voida maksaa työpaikkatasolla (?). Tähän perusteluun työntekijät valitettavasti törmäävät.
Luottamusmiehet ovat tehneet kovasti töitä ympäri Suomea, jotta työehtosopimuksen palkkajärjestelmää alettaisiin ihan oikeasti noudattaa. Työ on ollut saman asian uudelleen ja uudelleen nostamista käsittelyyn, paikallisia neuvotteluja, erimielisyyspöytäkirjoja, liittotasolle viemisiä, valvontapyyntöjä - ja viimeisenä liittojen oikeudenkäyntiluvan hakemisia TSN:stä.
Miksi tähän panostetaan vasta nyt, kun käytännöt ovat jo muodostuneet työehtosopimuksen vastaisiksi? Miksi palkkausjärjestelmän toteutumista ei ole valvottu siitä alkaen kuin se on luotu? Kuinka on mahdollista, että työnantajaliitto ja TSN ovat eri mieltä siitä, miten kymmenen vuotta voimassa ollutta palkkausjärjestelmää toteutetaan? Jos joku osaa vastata, julkaiskoon tietonsa mahdollisimman laajalla jakelulla. Minulla ei ole tietoa, on vain aavistuksia siitä mistä on kysymys. Aavistelen, että asia on noussut esille näin voimakkaasti vasta sen jälkeen, kun liittojen juristeja on saatu lisää, yksityissektorin edunvalvontaa on vahvistettu liittotasolla, osaamista yksityissektorin ongelmista on enemmän, on saatu vihdoin päätoimisia pääluottamusmiehiä yksityissektorille, koulutusta on painotettu edunvalvonnan perusasioihin ja käytäntöjä yhteistyöhön eri toimijoiden välillä hiotaan.
Suurin työ meillä edunvalvojilla on varmaan kaikilla sektoreilla jäsenistön tietoisuuden nostaminen. Joka kanavalla pitää tuutata perusasioista: mistä palkkasi muodostuu, miten sen pitää kehittyä ja mihin kaikki työsuhteesi ehdot oikeasti perustuvat. Julkisuudessa puhutaan mielellään sellaisista kummallisuuksista kuin "ahnaista työmarkkipomoista". Yksityisellä terveyspalvelualalla sellaisia ei ole olemassakaan, on vain työlleen omistautuneita edunvalvojia. Päätehtävä on jäsenten työolojen kuntoon saattaminen. Pitääkö siitä alkaa vielä keltaiseen lehdistöön ja mielipidesivuille kirjoittaa? Haastan jonkun toisen siihen tehtävään! Oma aikani menee täysin perustyöhön eli yksityisen terveyspalvelualan edunvalvontaan.
Tarkoitus on kannustaa työntekijää hankkimaan osaamista ja kehittymään työssään. Kannustaminen tapahtuu arvioimalla työn vaativuus tehtävänkuvan laatimisen yhteydessä ja kirjaamalla mahdolliset erityistekijät tehtävänkuvaan. Luonnollisesti tehtävänkuvaa pitää päivittää aina kun tapahtuu muutoksia työssä tai sen vaativuudessa. Konsernitason tehtävänkuvaukset, jotka kattavat kaiken mahdollisen, eivät ole työehtosopimuksen tarkoittamia työpaikkakohtaisia tehtävänkuvia. Samoin erityistekijät on enimmäkseen listattu konsernitasolla, eikä työpaikkatasolla osata niitä arvioida. Oikeastaan se ei taida olla mahdollistakaan: jos erityistekijä puuttuu konsernin listasta, ei siitä voida maksaa työpaikkatasolla (?). Tähän perusteluun työntekijät valitettavasti törmäävät.
Luottamusmiehet ovat tehneet kovasti töitä ympäri Suomea, jotta työehtosopimuksen palkkajärjestelmää alettaisiin ihan oikeasti noudattaa. Työ on ollut saman asian uudelleen ja uudelleen nostamista käsittelyyn, paikallisia neuvotteluja, erimielisyyspöytäkirjoja, liittotasolle viemisiä, valvontapyyntöjä - ja viimeisenä liittojen oikeudenkäyntiluvan hakemisia TSN:stä.
Miksi tähän panostetaan vasta nyt, kun käytännöt ovat jo muodostuneet työehtosopimuksen vastaisiksi? Miksi palkkausjärjestelmän toteutumista ei ole valvottu siitä alkaen kuin se on luotu? Kuinka on mahdollista, että työnantajaliitto ja TSN ovat eri mieltä siitä, miten kymmenen vuotta voimassa ollutta palkkausjärjestelmää toteutetaan? Jos joku osaa vastata, julkaiskoon tietonsa mahdollisimman laajalla jakelulla. Minulla ei ole tietoa, on vain aavistuksia siitä mistä on kysymys. Aavistelen, että asia on noussut esille näin voimakkaasti vasta sen jälkeen, kun liittojen juristeja on saatu lisää, yksityissektorin edunvalvontaa on vahvistettu liittotasolla, osaamista yksityissektorin ongelmista on enemmän, on saatu vihdoin päätoimisia pääluottamusmiehiä yksityissektorille, koulutusta on painotettu edunvalvonnan perusasioihin ja käytäntöjä yhteistyöhön eri toimijoiden välillä hiotaan.
Suurin työ meillä edunvalvojilla on varmaan kaikilla sektoreilla jäsenistön tietoisuuden nostaminen. Joka kanavalla pitää tuutata perusasioista: mistä palkkasi muodostuu, miten sen pitää kehittyä ja mihin kaikki työsuhteesi ehdot oikeasti perustuvat. Julkisuudessa puhutaan mielellään sellaisista kummallisuuksista kuin "ahnaista työmarkkipomoista". Yksityisellä terveyspalvelualalla sellaisia ei ole olemassakaan, on vain työlleen omistautuneita edunvalvojia. Päätehtävä on jäsenten työolojen kuntoon saattaminen. Pitääkö siitä alkaa vielä keltaiseen lehdistöön ja mielipidesivuille kirjoittaa? Haastan jonkun toisen siihen tehtävään! Oma aikani menee täysin perustyöhön eli yksityisen terveyspalvelualan edunvalvontaan.
Kommentit
Lähetä kommentti